RYHDISTE®

Graviconin innovaatiojohtaja Tomi Henttinen asiantuntijana ympäristöministeriölle

Rakennuslupaprosessin muutos tietomallipohjaiseksi (BIM) vaikuttaa rakennuslupaa varten toimitettaviin tietosisältöihin. Tietoa tuotetaan ihmiselle, ei tilastoa varten. ”Sama tieto, jota toimitetaan hiilijalanjäljen laskennassa, saadaan hyödynnettyä myös määrä- ja kustannuslaskennassa.”

arrow_downward

Ympäristöministeriölle asiantuntijana toimiva Tomi Henttinen oli aiemmin buildingSMART Finlandin puheenjohtajana. Hän on myös muun muassa Yleisten tietomallivaatimusten YTV2012:n osan 14 (tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa) käsikirjoittaja sekä RYTJ:n määrittelykonsortion varapäällikkö. Hän on ollut aktiivisesti luomassa toimintamalleja, joilla automatisoidaan tiedon liikkumista ja kehitetään sen hallintaa.

Rakennuslupaprosessi ajan- ja kustannustuhlausten taklaajana

Yksi tämän hetken keskeisistä kehitysaskelista on maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuoma rakennuslupaprosessi: se muuttuu tietomallipohjaiseksi. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation kehittäminen. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

Rakennuslupaprosessilla valvotaan rakennettavien kohteiden terveyttä, turvallisuutta ja kaavanmukaisuutta. Rakennuslupa on keskeinen osa viranomaisen suorittamaa rakennetun ympäristön valvontaa, sillä ohjataan rakentuvan ympäristön kehittymistä.

BIM-mallien käytöllä voidaan nopeuttaa ja varmistaa sujuva lupaprosessi ja tietojen vaihto.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy

- Vaikka kyseessä on hankeprosessin kannalta ajallisestikin lyhyt hetki, on sillä merkittävä vaikutus. BIM-mallien käytöllä voidaan nopeuttaa ja varmistaa sujuva lupaprosessi ja tietojen vaihto. Mitä jouhevammin prosessi etenee, sitä pienemmiksi riskit myös hankkeen näkökulmasta muuttuvat, listaa Tomi Henttinen.

Tiedonvirtaus avainasemassa

Lupaprosessissa virtaa tietoa eri suuntiin. Tähän liittyy valitettavasti edelleen manuaalisia työvaiheita, vaikka käytössä on osin vakiomuotoisia tiedonsiirtoformaatteja. Tiedon virtaaminen automaattisesti helpottaa viranomaisten työtä, minkä lisäksi se pitää tiedon varmemmin ajan tasalla.

Mikä sitten motivoi alan moniottelijaa eteenpäin ympäristönimisteriön hankkeissa?

- Rakennuslupa on avainprosessi, mutta tällä hetkellä sitä varten toimitettavat tietosisällöt vaihtelevat alueittain. Näen, miten paljon vuosittain menetetään aikaa ja puhdasta rahaa nykyisillä menetelmillä, ja siksi oIen aktiivisesti vienyt eteenpäin tietomallipohjaista rakennuslupaprosessia. Koneluettava ja kaikkialla samanlainen tiedonkäsittely nopeuttaa tiedon tuottamista ja hyödyntämistä. Kyseessä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan tietomallipohjaisen rakennuslupaprosessin hyödyt kiinnostavat ympäri maailmaa. Teorian viemisessä käytäntöön olemme kuitenkin maailman kärkiluokkaa, Tomi Henttinen iloitsee.

Koneluettava ja kaikkialla samanlainen tiedonkäsittely nopeuttaa tiedon tuottamista ja hyödyntämistä.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy


Tieto käyttäjän apuna eikä päinvastoin

Seuraavaa kehitysaskelta ollaan jo ottamassa: rakennusluvitukseen liittyviä tietosisältöjä harmonisoidaan, jotta tieto olisi monikäyttöistä. Tavoitteena on, että samaa tietosisältöä voidaan hyödyntää monissa eri käyttötarkoituksissa.

Tavoitteena on, että samaa tietosisältöä voidaan hyödyntää monissa eri käyttötarkoituksissa.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy

- Jatkossa rakentamisluvituksissa suunnittelijat ja hankkeet eivät tuottaisi isoa tietomäärää vain lupaprosessia varten: Esimerkiksi samaa tietoa, jota toimitetaan hiilijalanjäljen laskentaa varten, voidaan hyödyntää myös määrä- ja kustannuslaskennassa. Se on ylätason tavoite. Nyt hankkeissa menee paljon aikaa hukkaan, kun pohditaan, ovatko tiedot oikein ja ajan tasalla tai missä ne ovat. Siitä pitää päästä eroon, Tomi Henttinen havainnollistaa.

Nyt hankkeissa menee paljon aikaa hukkaan, kun pohditaan, ovatko tiedot oikein ja ajan tasalla tai missä ne ovat.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja viranomaisvaatimusten täsmentyminen ovat yksi osa kehitystä. Kriittisimpiä seikkoja on osaaminen, se nousee esille jokaisessa tilanteessa.

- Hyvät määritykset edesauttavat asiaa, mutta eivät yksistään riitä: Osaaminen tiedon hyödyntämisen puolella tulee huomioida myös. Tiedon tuottamisen taso on viime vuosina noussut, mutta tiedon hyödyntäminenkin tulee hallita, konkretisoi Tomi Henttinen.


Teknologia, toimintamalli, ihmiset

Mitä tulevaisuudessa voisi olla odottamassa? Tomi Henttinen kertoo, että optimaalisessa tilanteessa tiedonvirtaus olisi niin valmista, että BIM-mallia ei tarvitsisi avata hyödyntääkseen sen sisällä olevaa tietoa. Hän toteaa sen olevan toistaiseksi kuitenkin utopiaa. Toisaalta viranomaista hyödyttää suuresti myös se, että suunnitelman näkee kolmiulotteisesti.

Vakioidaan tietosisältöä, prosesseja sekä sitä, miten tietoa hyödynnetään.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy

- Teknologia, toimintamalli, ihmiset. Vakioidaan tietosisältöä, prosesseja sekä sitä, miten tietoa hyödynnetään. Tieto kerätään johonkin rekisteriin tai tilastoon – ei tilasto tietoa tarvitse, vaan ihminen. Vaikkapa silloin, kun hän analysoi, montako huoneistoa tulee tuotettua vuonna 2021, päättää Tomi Henttinen.

Ei tilasto tietoa tarvitse, vaan ihminen.
Tomi Henttinen, innovaatiojohtaja, Gravicon Oy
Annamme mielellämme lisätietoa palveluistamme

Haluatko kehittää toimintaasi palveluidemme avulla?

VARAA ESITTELY